Varhaiskasvatuksesta

11.2.2021

Usein sanotaan päiväkotien olevan lasten päiväsäilytyspaikkoja. En ole samaa mieltä. Omat lapseni ovat olleet kotihoidossa, perhapäivähoidossa sekä päiväkodissa.

Alle kaksivuotiaan lapsen paras paikka on kotona. Jos perheen tilanne vaatii kummankin vanhemman panosta työelämässä, on lapsen hoidon järjestäminen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa hyväksyttävää. Mielestäni järjestelmä ei voi tätä määrittää, vaan se on perheen asia.

Varhaiskasvatuspaikka kustantaa, asiakasmaksu huomioituna, Helsingille noin 10 000 euroa vuodessa eli noin 833 € kuukaudessa. Niin sanottu Helsinki-lisä, eli kotihoidontuen kuntalisä muuttuu 1.6.2021 alkaen koskemaan vain alle 1-vuotiasta lasta. Mielestäni tämä on virhe. Kotihoidon tuen hoitorahan maksaa valtio, joten en puutu tässä siihen, koska se ei ole kunnallispolitiikkaa.

Kunnan maksama Helsinki-lisä pitää muuttaa koskemaan alle 2-vuotiaita lapsia sekä korottaa sitä reilusti. 1.6.2021 alkaen lisän suuruus on 264 €/kk, kun se voisi hyvin olla noin 500 € verran. Tässä tapauksessa edelleen se olisi Helsingille edullisempi vaihtoehto. Jos tulen valituksi valtuustoon tai asiaan liittyvään lautakuntaan, tulee tämä olemaan tavoitteeni.

Kaksivuotiaan ja sitä vanhemmalle lapselle päiväkoti on paljon enemmän kuin päiväsäilytyspaikka. Päiväkodissa lapsi oppii toimimaan ryhmässä, tapaa erilaisia ihmisiä sekä saa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset, varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat, tekevät tärkeää kasvatustyötä yhdessä kodin kanssa. Päiväkodin ammattilaisten silmä huomaa lapsen kehityksen eri tavalla kuin vanhemmat. Tarvittaessa ammattilaiset osaavat järjestää tukitoimia lapselle.

Päiväkodin asiakasmaksun tulisi olla kaikille sama. Mielestäni on väärin porrastaa samasta palvelusta eri maksu perheen koon tai tulojen perusteella. Eihän kaupassakaan ole leivälle eri hintaa. Tai parturissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaisin päivähoitomaksujen korottamista. Enemmän tienaavia on jo "muistettu" progressiivissessa valtionvarotuksessa, joten ei ole reilua "muistaa" toistamiseen.

Tällä hetkellä Helsingissä on pula pätevistä varhaiskasvatuksen työntekijöistä. Luultavasti tämä johtuu kahdesta asiasta. Palkasta sekä asumisen kalleudesta. Nämä kaksi asiaa yhdessä ovat monelle ylitsepääsemätön ongelma, jolloin henkilö muuttaa asumaan edullisempien asumiskustannusten ohjaamana pois Helsingistä sekä hakeutuu töihin lyhyen työmatkan päähän. Pitäisikö Helsingin kaupungin lisätä tarjontaa henkilöstön asuntoedussa? Tämä on yksi ratkaisuvaihtoehto. Toinen ratkaisuvaihtoehto on korottaa palkka kilpailukykyiseksi. Kenties edellä mainitut kaksi ratkaisuvaihtoehtoa yhdessä voisi olla parempi ratkaisu.