Liikenteestä ja liikkumisesta

14.3.2021

Kaupungin tulee tarjota mahdollisuus erilaisiin liikkumisen muotoihin. Jossain tilanteessa joukkoliikenne on tehokas, edullinen sekä ympäristön kannalta järkevä liikkumismuoto. Jossain toisessa tilanteessa taas pyöräily on terveellinen, nopea ja edullinen tapa liikkua. Näiden lisäksi autoilu on aikaa säästävä ja tehokas tapa liikkua.

En pidä siitä, että mitään yllä mainituista liikkumisen muodoista suositaan ideologisista syistä. Jokainen voi tehdä omia valintoja. Ihmisellä pitää olla vapaus valita itse, se ei saa tulla järjestelmän pakottamana.

Jos kaupungissa ei olisi joukkoliikennettä, olisi se melkoinen sekasorto. Lähtökohtaisesti siis kaupunki tarvitsee joukkoliikennettä. Hyvä joukkoliikenne on mielestäni metro. Metro kuljettaa suuren määrän matkustajia ja on siten liikkumisen valtaväylä. Hyvä asia on myös päästöttömyys paikallisesti.

Metrolle tarvitaan syöttöliikennettä. Bussit ovat tähän tarkoitukseen erittäin hyvä vaihtoehto. Bussien reittejä voidaan muuttaa helposti, jos kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa. Sähköbussit ovat myös hyvä asia, jolloin paikalliset päästöt pystytään minimoimaan. Bussikannan muutos täysin sähköiseksi vie useita vuosia. Kuitenkin kehityssuunta on hyvä. Erikokoiset bussit ovat myös tarpeen. Jollakin keräilylinjalla ei yksinkertaisesti mahdu liikkumaan isolla autolla, eikä siellä ole riittävästi matkustajia siihen. Tällöin pienemmät bussit ovat hyvä vaihtoehto.

Nykyinen raitiovaunuverkosto on hyvä siellä, missä se on. Myös rakenteilla oleva raide-jokeri sekä Vihdintien pikaratikka vaikuttavat järkeviltä. Kuitenkin harkitsisin hyvin tarkkaan, onko tulevaisuudessa mielekästä rakentaa raiteiden varaan joukkoliikennettä. Raiteet ovat hyvä vaihtoehto, kun matkustajamäärä on riittävän suuri.

Autoilu ammattimaisesti sisältää niin tavaroiden kuljetusta kuin tehtävien hoitamista varten liikkumista. Jos ei ole sujuvaa esimerkiksi kantakaupungissa, kärsivät siitä yritykset ja sen lisäksi myös henkilöt, jotka käyttävät yritysten palveluita.

Henkilöautoilu on myös välttämätöntä. Niin asioinnin kannalta kuin tavarakuljetusten osalta. Isojen ostosten kuljettaminen joukkoliikennevälineessä ei ole vaihtoehto.

Sujuvassa liikenteessä ei tarvitsisi odottaa liikennevaloissa tarpeettomasti, jos liikennejärjestelyt on toteutettu hyvin. Esimerkiksi Itäväylä välillä Itäkeskus-Mellunmäki on hyvä esimerkki huonosta suunnittelusta. On lähes lottovoitto, jos ajaminen tällä välillä onnistuu ilman pysähtymistä liikennevaloihin. Kyseessä on kuitenkin selkeä pääväylä, joten liikennevalojen ajastaminen vihreäksi aalloksi ei voi olla mahdoton tehtävä. Olen tehnyt samanlaisen havainnon Teollisuuskadulla.

Jokainen ylimääräinen jarrutus ja kiihdytys lisää polttoaineen kulutusta ja siten päästöjä. Sujuva liikenne on siis myös ympäristön kannalta järkeä teko. Älykäs liikenne voi sisältää edellä mainitun vihreän aallon, joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia sekä muuttuvia nopeusrajoituksia. Tällöin kaikki liikkujat kiittävät sujuvasta liikkumisesta ja yhteiskunta voittaa.

Kaupungin tulisi siis kohdella tasapuolisesti eri liikkumismuotoja sekä olla höyläämässä niihin liittyviä kynnyksiä matalammiksi eikä olla hankaloittamissa mitään liikkumisen muotoa.

Kaupunki voi vaikuttaa joukkoliikenteen kysyntään kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on kehittää verkostoa siten että käyttöaste nousee. Toinen tapa on uudistaa hinnoittelua. Hinnoittelun avulla saadaan myös käyttöastetta kasvatettua. Tällöin kokonaistehokkuus paranee.