Rahankäytöstä

Vilkuilin viikonlopun ratoksi Helsingin talousarviota vuodelle 2021.

Kaupungin toimintamenot ovat 4 800 miljoonaa euroa eli 4,8 miljardia euroa. Menoista katetaan eri veroilla: kunnallisverolla (2 750 miljoonaa), yhteisöverolla (598 miljoonaa) sekä kiinteistöverolla (282 miljoonaa), yhteensä 3 630 miljoonaa eli 3,6 miljardia eli noin 75 %. Lisäksi valtionosuudet ovat 312 miljoonaa.

Kunnallisvero on tasasuhteinen vero, Helsingissä se on 18 %. Tätä maksavat kaikki ansiotulonsaajat. Esimerkkinä mediaanipalkkaa (2020: 3 140 €/kk) saava maksaa noin 550 € kunnallisveroa. Vuodessa noin 6 700 €. Kärjistettynä vuoden kahden ensimmäisen kuukauden liksa menee kunnallisverojen maksamiseen.

Minä en halua luvata kaikille kaikkea ilmaiseksi. Kuntavaaliehdokkaat, jotka sortuvat tälläiseen populismiin, ansaitsevat kysymyksen: paljonko aiot korottaa (kunnallis)veroa? Minun tavoitteeni on pitää kunnallisvero samalla tasolla tai saada se jopa laskemaan. Triviatieto: Ahvenanmaan Jomalassa on Suomen alhaisin kunnallisvero, 16,50 %, Manner-Suomen alhaisin kunnallisvero on Kauniaisissa, 17 %.

Minulle tärkeää on tehokas rahankäyttö. En siis ole tarjoamassa juustohöylä-tyyppistä koko kaupungin toimintoja kattavaa leikkausta sen ollessa erittäin huonosti toimiva tapa. Valtiotasolla tätä kokeiltiin 90-luvulla, huonoin seurauksin. Kannatan esimerkiksi liikennevalo-tyyppistä lähestymistä, jossa ensin jokainen toimiala luokittelee omat menoeränsä kolmeen:

Punainen: Vaikuttaa negatiivisesti suureen joukkoon kaupunkilaisia tai aiheuttaa myöhemmin säästöä suuremmat kustannukset. Lakisääteinen kunnan tarjoama palvelu. Esimerkkinä pelastustoimen operatiivinen toiminta supistamalla pelastusasemia tai operatiivista henkilöstön määrää. Nettokustannus per asukas pieni.

Keltainen: Vaikuttaa pienempään joukkoon kaupunkilaisia tai aiheuttaa hetkellisesti säästökuluja. Lakisääteisen kunnan tarjoaman palvelun sivu-, rinnakkais- tai tukitoimi.

Vihreä: Vaikuttaa pieneen joukkoon kaupunkilaisia, ei lakisääteinen kunnan tarjoama palvelu. Nettokustannus per asukas korkea.

Edellä kuvatulla mallilla kaupungin eri toiminnot voisivat arvioida omia kustannuksia. Toivottavasti toiminnot ymmärtävät myös ohjata omaa rahankäyttöä tehokkaammaksi tämän mallin avulla. Jokaisen viranhaltijan tulisi omassa toiminnassa muistaa, heidän käytettävissä olevista euroista 75 % on verotuksella kerättyjä kaupunkilaisten rahoja.

Rahankäytön prioriteetit: Ensimmäisenä lakisääteiset palvelut toimiviksi, tehokkaiksi ja laadukkaiksi. Toiseksi voidaan tuottaa palveluita, joista on arvoa suurelle määrälle kaupunkilaisia. Kolmanneksi voidaan tuottaa palveluja, jotka kustantavat itse itsensä ja yksityiseltä sektorilta ei löydy palvelulle tuottajaa.